torstai 28. helmikuuta 2013

TAPAAMINEN TAMMINIEMESSÄ




Tapahtuma-aika: Tammikuu 1978

Tapahtumapaikka: Helsinki, tasavallan presidentin edustusasunto Tamminiemi

Tapahtumassa läsnä. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja puolustusvoimien komentaja Lauri Sutela



Presidentti Kekkonen otti kaapista konjakkilasit, aukaisi pullon ja kaatoi tukevat hömpsyt niin itselleen kuin paikalle tulleelle puolustusvoimien komentajalle Lauri Sutelalle. Tämän jälkeen hän istahti nojatuoliin, sytytti sikarin ja alkoi puhua.

UKK: Hienoa, että tulit käymään. Ja näin ensimmäisenä sanon, että tässä tapaamisessa heitetään tittelit pois ja puhutaan muutenkin kuin mies miehelle. What happens in Tamminiemi, stays in Tamminiemi. Nyt voidaan todeta, että se pahin puolustuspoliittinen kriisi neuvostoliittolaisten kanssa alkaa rauhoittua, ja tunnustan reilusti, että suurin ansio siitä on sinun.

LS: Kiitän, herra presidentti. Eikun Urkki siis. Mutta eihän siinä muuta vaihtoehtoa oikeastaan ollutkaan. Neuvostoliittolaisten ehdotukset esikuntien tasolla käydyistä karttaharjoituksista olisivat toteutuessaan olleet käytännössä sotilasliiton valmistelua. Ehdotukset operatiivisten joukkojen yhteisistä sotaharjoituksista olisivat olleet toteutunut sotilasliitto. Ja se viimeisin ehdotus siitä, että neuvostojoukot olisivat ottaneet Lapin puolustuksen haltuunsa, olisi tarkoittanut sitä, että puolet Suomea olisi miehitetty. Oli pakko olla tiukkana. Mutta kun kerran tittelit heitetään menemään, niin saan kai kysyä kysymyksen?

UKK: No tottahan toki.

LS: Kun neuvostoliittolaisten kanssa piti olla tiukkana neuvottelupöydässä, niin miksi meillä ei ole valmiutta olla tiukkana silloin jos pilliin vihelletään? Meillä on toki suuri reservi, ja neuvostoarmeija mieltää meidän alueellisen puolustusjärjestelmämme kovaksi pähkinäksi, jonka pureminen koskee hampaisiin, mutta meillä ei ole tarpeeksi ilmavoimia, meillä ei ole tarpeeksi ilmatorjuntaa, Herra nähköön ensimmäiset ilmatorjuntaohjukset tulevat meille vasta tulevana vuonna. Meillä ei ole tarpeeksi epäsuoraa tulta eikä panssarintorjuntaa. Ja loppulaskusta isosta reservistä huomattava osa saa aseekseen tarvittaessa vanhan Ukko-Pekan. Tämä ei vaan kertakaikkiaan riitä.

UKK: No mutta Lauri. Olenhan minä valtuuttanut Strela- ja SA-3-ohjusten tilauksen. Ja niitten MiG-21bis-koneitten tilausta valmistellaan. Tiedäpä vaikka Ruotsista ostettais lisää Drakeneitakin. Ja tehdäänhän niitä rynkkyjäkin koko aika lisää. Mutta tiedäthän sinä, että tämä on kaikki pelkkää silmänlumetta. Itänaapuri vaan kertakaikkiaan on liian vahva. Ei me enää niitten kanssa pärjätä tappelemalla. Tulevaisuuden kahinat neuvostoliittolaisten kanssa hoidetaan neuvottelupöydissä, ei juoksuhaudoissa.

LS: Ammattisotilaan mielestä tuo vaikuttaa sinänsä varsin lohduttomalta. Mutta kun nyt kerran sana on vapaa, niin minulla olisi toinenkin kysymys.

UKK: Sana on vapaa. Kysy pois.

LS: Minä ymmärrän sen, että me ollaan ulkopuolelle rähmällään. Siihen on reaalipoliittiset ja sotilaalliset syyt. Mutta miksi meidän täytyy olla myös maan sisällä rähmällään?

UKK: Mitä tarkoitat?

LS: Tarkoitan kahta asiaa. Yleisradiota ja yliopistoja. Reporadiosta alkaen Yleisradio on ollut lähinnä vasemmistolaisen propagandan levittämisväline. Ja yliopistoissa on menossa kehitys, että varsinkin yliopistojen yhteiskuntatieteelliset laitokset ovat käytännössä muuttuneet marxilaisiksi. Tiedän, että et ole kommunisti. Tiedän myös, että et ole KGB:n agentti. Ja tiedän myös, että valtasi Suomessa on lähempänä diktaattorin valtaa, kuin missään demokraattisessa maassa voi olla. Sinä olisit jo aikaa sitten pystynyt pysäyttämään tämän kehityksen. Miksi sallit sen, miksi suorastaan tuet sitä, vaikka tiedän sen olevan sinullekin vastenmielinen?

Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen painoi päänsä, ja laittoi kämmenensä sormenpäistä yhteen. Näytti siltä, kuin hän olisi tavallaan meditoinut. Tätä kesti noin minuutin. Sitten hän havahtui, nosti katseensa, nousi tuolista ja kaatoi molemmille huomattavan tukevat täydennykset konjakkipullosta. Sen jälkeen hän istui takaisin nojatuoliinsa ja alkoi puhua.

UKK: Kuulepas Lauri. Kun katsot tuosta Tamminiemen ikkunasta ulospäin, niin mitä näet?

LS: Vettä. Tarkalleen sanoen Suomenlahden.

UKK: Menepä ajatuksissasi Suomenlahdesta eteenpäin. Itämerelle, sieltä Tanskan salmiin ja sieltä sitten eteenpäin. Mitä näet?

LS: Atlantin.

UKK: Ja mitä on Atlantin takana?

LS: Yhdysvallat.

UKK: Ja mitä Yhdysvallat sinulle sotilaana merkitsee?

LS: Yhdysvallat sotilaallisella voimallaan Euroopassa estää sen, ettei Neuvostoliitto ole uskaltanut yrittää Länsi-Euroopan valloitusta.

UKK: Ja tiedätkö Lauri, tämän asian kautta pääsemme veli venäläiseen ja KGB:hen. Venäläisistä voi ajatella ihan mitä hyvänsä, mutta he eivät ole tyhmiä. He ovat pelimiehiä. Nythän Länsi-Euroopassa amerikkalaisvastaisuus ja oman kapitalistisen järjestelmän arvosteleminen on suorastaan muotia. Marxilaisuus saa aina vaan enemmän kannatusta. Kas kun siinä on se kielletyn hedelmän maku, jota omppua maistaessaan ihminen voi niin helposti kuvitella olevansa muitten yläpuolella. Totta kai KGB on junaillut tätä taustalla jo kauan aikaa, eikä huonosti ole junaillutkaan. Länsimainen länsimaisia sodanaseita vastustava ja itäisiä rauhanaseita puolustava rauhanliike on tietenkin Moskovasta junailtu.

LS: No tiedänhän minä sen, mutta en oikein ymmärrä, että mihin tällä pyrit.

UKK: Siihen, että Neuvostoliitto tulee voittamaan kylmän sodan laukaustakaan ampumatta. Länsi-Eurooppa alkaa olla jossain vaiheessa henkisesti niin mädäntynyt, että se nostaa vapaaehtoisesti eduskuntatalojensa katolle punalipun. Ja siinä vaiheessa amerikkalaiset tuumivat, että pitäkää tunkkinne. Kyllä ne siellä Atlantin takana pärjäävät. Mutta kun ne ovat siellä Atlantin takana, niin sieltä on melko hankalaa tehdä uusi Normandian maihinnousu. Kun mennään tästä viitisenkymmentä vuotta eteenpäin, niin jokainen Länsi-Euroopan maa on neuvostotasavalta. Omasta tahdostaan.

LS: Mutta ymmärtääkseni sinäkin näet tämän kehityksen painajaisena. Miksi sitten sallit sen tapahtuvan täällä Suomessa, ja suorastaan joudutat sitä?

UKK: Lauri, me olemme täällä Suomessa Euroopan pussin pohjalla. Se, mitä täällä tapahtuu, ei vaikuta yhtään mitään yhtään mihinkään. Asioista päätetään muualla, suuret asiat tapahtuvat muualla, ja me olemme airoton koskivene. Se, että sallin tämän vastenmielisen kehityksen johtuu siitä, että olen tasavallan presidentti, ja pyrin kaikissa toimissani suomalaisten hyvään.

LS: Minun on nyt kyllä vaikea hahmottaa, että millä tavalla sinä pyrit suomalaisten hyvään.

UKK: Takaan toimillani suomalaisille pehmeän laskun.

LS: Pehmeän laskun?

UKK: Kyllä. Neuvostojärjestelmä voittaa kylmän sodan, ja ottaa läntisen Euroopan haltuunsa. Yhdysvallat eristäytyy Atlantin taakse. Neuvostotie on valitettavasti myös Suomen tie. Niin median kuin yliopistojen avulla aion totuttaa suomalaiset tulevaan komentoon. Pehmeä lasku, niin kuin sanoin. Mikäli suomalaisten ajatusmaailma sopivan propagandan myötä ajan kuluessa muuttuu, niin silloin he eivät edes miellä tulleensa jollain tavalla miehitetyksi. Ehkä he mieltävät asian väistämättömänä, ja jopa tervetulleena. Eihän se kaunista ole, mutta niin tulee tapahtumaan. Näin ollen pyrin toimillani siihen, että kansalaisilla olisi tähän tulevaan hirvitykseen mahdollisimman pieni ja kivuton pudotus.

LS: Ymmärrän kyllä näkokantasi. Ja siltähän se tämänhetkisessä valossa valitettavasti näyttää. Mutta entä jos oletkin väärässä? Entä jos Neuvostoliitto ei kestäkään? Sekin on kuitenkin muita kansoja alistava imperiumi, ja vaikka se vaikuttaa tällä hetkellä voittamattomalta, niin emme tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Imperiumit ovat historian saatossa aina hajonneet. Brittiläinenkin imperiumi oli kuuluisa siitä, että siellä ei aurinko koskaan laskenut. Mutta toisen maailmansodan jälkeen siitäkään imperiumista ei ole jäljellä kuin tuulen huuhtoma perse ja kunniakkaat muistot.

UKK: Tottahan tuokin. Mutta Neuvostoliitto on maa-alueeltaan yhtenäinen, toisin kuin brittiläinen imperiumi. Ja siellä osataan oppositio hiljentää ennen kuin se edes aukaisee suutaan. Vaikea siellä on vapaussotia käydä. Kyllä Neuvostoliito valitettavasti pysyy ja paranoo. Mutta jos se romahtaisikin, niin entäs sitten? Silloinhan ongelma olisi poissa. Niin mediamme kuin akateeminen maailmamme totta kai toteaisi, että tätä kulissia pidettiin yllä vain sen kulissin vuoksi. Ettei itäinen mörkö hermostuisi. Uskon, että Suomi korjaisi itsensä terveelle pohjalle muutamassa vuodessa.

LS: Mutta entä jos tämä jatkuu liian pitkään, ja olosuhteitten luomasta pakosta tuleekin oppi, jota ei saa kyseenalaistaa? Jos Neuvostoliitto romahtaa, ja akateeminen- ja kulttuurielämämme sekä media on jo oppinut siihen, että omaa tulee aliarvioida ja halveksuakin, ja uudet opit sekä muodikkaat asiat tulee hankkia muualta? Ehkä jostain toisesta aggressivisesta ja laajentumishaluisesta opista? Tässä on pitkässä juoksussa suuri riski.

UKK: Mistä opista? Eihän kommunismin lisäksi enää ole sellaisia oppeja. Fasismi on poissa pelistä, syistä joita minun ei tarvitse sinulle rautalangasta vääntää. No joku anarkismi on, mutta tuskinpa jotkut tutkijat sen kanssa rupeavat flirttailemaan. Tietäväthän ne itsekin että anarkismi päätyy kaaokseen ja vahvimman valtaan ja ensimmäisenähän ne pellet silloin ammutaan, tai jos ei ihan ammuta, niin anarkistinen järjestelmä ei heille ainakaan apurahoja tarjoa, ja syömällä se elää tutkijakin. Ei kai ne omaan kaivoonsa sentään kuse. Eihän sitten jää jäljelle kuin uskonto, ja kristillinen kirkko on sinänsä jo osa yhteiskuntaa ja kovasti hampaaton ja rauhallinen virkamiesuskonto.

LS: Entäs islam?

UKK: Niin no, islamhan sinänsä on jo opiltaan aggressiivinen ja laajentumishaluinen, ja se on uskonnon lisäksi myös yhteiskunnallinen järjestelmä, mikä ulottuu aina islamilaisen hepun munissa elävien satiaisten munissa eläviin kutiaisiin saakka. Mutta nää tutkijat, toimittajat kuin yleensäkin kulttuuripellethän ovat ateisteja. Et kai sinä tosissaan kuvittele, että ne ryhtyisivät symppaamaan joitain rättipää-imaameja, joitten mielestä maailma selitettiin yhden hepun toimesta valmiiksi joskus vuonna 600? Ei tuu tapahtumaan. Mitähän muuta sinä mahdat keksiä? Häh, mites olis se, että ruvettais asiakseen kuskaamaan tänne porukkaa Afrikasta ja Lähi-idästä, ja tehtäis niistä joitain kansallisia velvollisuusikoneita? Hähhähhää! Ei kuule Lauri. Tommonen on scifiä. Todellisuus on tuolla itärajan takana, se tulee sieltä aikanaan, ja siihen valmistaudutaan. Ja jos siitä jotenkin puolivahingossa selvitään, niin sitten eletään taas suomalaisina niin kuin ellun kanat.

Presidentti Kekkonen ja kenraali Sutela toivottivat toisilleen hyvät yöt. Sutela käveli ulos Tamminiemestä ja istui virka-autonsa takapenkille. Kuljettaja pani merkille että että kenraali oli kovasti vaitonainen ja mietteliään näköinen. Yleensä hänellä aina riitti muutama ystävällinen sana kuljettajalle. Mutta kuljettaja tuumi, että kun Tamminiemessä on käyty, niin silloin on puhuttu tärkeistä, koko maata koskevista asioista ja paneehan se varmaan kenraalinkin mietteliääksi. Näin ollen hän käynnisti auton, nosti kytkintä ja lähti liikkeelle sen kummempia miettimättä.

*

Lukijalle: Tätä juttua kirjoittaessa ei ole käytetty todistettavia tieteellisiä metodeja. Jutussa käytetyt tilastolliset materiaalit eivät ole tilastollisesti merkittäviä, koska niitä ei ole. Juttu tuli stetsonista, muutaman aikaisemman kirjoitukseni kommenttiosion aikaansaamien ajatusten perusteella. Erityisesti kiitän mainiota vakiokommentoijaa Castoria. Tietyt hänen kommenttinsa saivat aivolohkon toimimaan ja tulos on tässä.

Juttua kirjoitettaessa ei vahingoitettu yhtään vasemmistolaista yhteiskuntatieteitten tutkijaa.

14 kommenttia:

Castor kirjoitti...

Ykän mainiot jutut eivät ole blogi-kirjoituksia, vaan ennemminkin pakinoita, pienoisnovelleja, huovislaisia little-juttuja parhaasta päästä! Milloin ne julkaistaan kirjana laajemmankin lukijakunnan nautittavaksi?

Minä muistelen jotenkin niin, että Kekkonen oli varma NL:n ja "aatteen" voittokulusta, aivan kuten Ykä kirjoittaa (niin olivat monet muutkin, erityisesti Prahan kevään kukistamisen jälkeen, josta vieläkin väitellään oliko sen syynä liberaalimman ajatussuunnan tukahduttaminen vai Varsovan liiton eheyden puolustaminen). Toisaalta Kekkonen kyllä lausui vapaasti lainaten niin, että vaikka koko maailma muuttuisi kommunistiseksi, Suomi pysyy pohjoismaisena demokratiana. Mutta ei tämä toteamus Ykän tekstin ydintä horjuta.

Kekkosen jälkeen saimme sitten nauttia Koivistosta, josta ei kekkoseksi ollut idänsuhteiden osalta, vaikka hän venäjää puhuukin. Koivistolla oli nytkähdyksiä enemmänkin, mutta pahimpana varmaan tuo Gruppa Finlandija/kenraali Pentti Syrjä ja sen farssimaiset piirteet. Koiviston seuraajista ei kannata puhua, sillä heiltähän meni etsikkoaika täysin ohitse, eikä se takaisin tule Niinistölle.

Tässä uudemmassa projektissa on päästy siihen pisteeseen, että törkeämpää (viha)rikosta ei voi olla kuin halu säilyttää Suomi kansallisvaltiona. Jos tuon halunsa ilmaisee, niin sitä pitää aina ruveta selittämään, vähäinen progressiivinen kansanosa kun ei kerta kaikkiaan halua ymmärtää mitä sillä tarkoitetaan. Kansainvaellusten vastaanoton kannattajat eivät halua sallia pohdintaa siitä, onko väestönvaihto kannatettava asia, koska ainoastaan heidän omasta totuudestaan on tehty pätevä. Kysymys väestönvaihdon kannatettavuudesta on minun mielestäni äärimmäisen legitiimi ja tuon kysymyksen tekemiseen on jokaisella Suomen kansalaisella oikeus jota kukaan ei voi kieltää tai ottaa pois. Samoin on mielestäni kovastikin hyväksyttävää kritisoida Suomessa invaasiota tekevää vierasta kulttuuria, jolla näyttäisi olevan ainoastaan negatiivisia vaikutuksia koko suomalaisen yhteiskunnan sinänsä terveeseen perustaan, ja jonka ydin on ajatusmaailmassa, joka ei sovi yhteen meidän arvomaailmamme kanssa. On toki ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista arvomaailmaa tai arvoja, ja nämä alistuvatkin luontaisesti ympäröivässä maailmassa tuhojaan tekeville aatteille, uskomuksille ja kulttuureille. Selkärangattahan jokainen sortuu.

Ykällekin tiedoksi, että kun olen omalla nimelläni kirjoittanut niin tänne mielipideosastoon (sehän tehtiin jo alussa selväksi vaikka tuo nimimerkki on näkyvissä) kuin Iltalehden ja myös Uuden Suomen kommentteihin, niin olen saanut mielenkiintoista sähköpostia. Nimellä kun minua hakee niin minut löytää entisen työnantajani webbisivulta josta sitten saa myös vielä toimivan sähköpostiosoitteeni. Puhelinnumeroni eivät tosin ole enää käytössä. Luen erittäin kiinnostuneena noita viestejä. Niistä selviää suomalaisen mentaalihygienian taso, sillä niitä aivan ilmeisesti lähettävät joko jo kaiken avun ulottumattomissa olevat, huonon tai väärän lääkityksen varassa elävät tai sitten kokonaan diagnoosia vaille jääneet henkilöt.

Vasarahammer kirjoitti...

Minusta suomalainen akateeminen eliitti on palannut normaaliin länsimaiseen päiväjärjestykseen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Marxismi ei enää tule idästä vaan lännestä, josta sitä ei koskaan hävitetty.

Useimmat läntiset akateemiset marxilaiset hylkäsivät neuvostotyylisen kommunismin, kun Hrustshev paljasti Stalinin rikokset. Suomessa 60-luvun isäkapina johti poikkeuksellisesti neuvostomyönteiseen taistolaisuuteen, joka tosin jäi ilmiönä väliaikaiseksi.

Sen jälkeen tuli toki uusia sankareita kuten esimerkiksi Mao, jota nykyinen EU-komission puheenjohtaja on kovasti ihaillut.

Valitettavasti kaikki marxilaiset idolit osoittautuivat toinen toistaan samanlaisemmiksi jakobiineiksi, joiden valta perustui väkivaltaan ja sen uhkaan.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Castorille ja Vasarahammerille & kiitos kommenteistanne.

Castor:

Tämä pähkäily syntyi vaan siitä, kun on tullut kovasti mietittyä, mikä ne yliopistot aikanaan mädätti. Tämä oli yksi näkemys. Puhuttiinhan muuten entisestä puolustusvoimien komentajasta Yrjö Keinosestakin, että hän uskoi neuvostojärjestelmän voittavan, ja toimi sen mukaan.

Kansallisvaltion hävittäminen on nyt todellakin niin muotia kuin olla voi. Ja siihen liittyvä hysteria on sellaista, että se on asia, joka on vaan yksinkertaisesti pakko saada aikaiseksi, ilman sen suurempaa miettimistä että miksi, ja mitä siitä seuraa. Ja voi todellakin esittää kysymyksen, että mitä hyvää tänne väen vängällä raijattujen kulttuurien edustajat ovat tehneet Suomelle.

Sinänsä muuten, kun maahanmuuttoa ja varsinkin sosiaaliperäistä sellaista niin glorifioidaan, niin miksi on vielä olemassa termi ”maahanmuuton kustannukset”. Eikös sen termin pitäisi olla ”maahanmuuton nettovoitto”. Ai niin, mutta se netto olikin persnettoa.

Jos viitsit, niin pistäpä sähköpostipalautteistasi tänne kommenttiosioon jonkunlainen ”greatest hits”. Suomalaisen mentaalihygienian tasoon tutustuisi varmaan moni lukija mielellään. Jostain syystä muuten tähän blogiin ei ”vihapalautetta” tule oikeastaan ollenkaan. Tämä mielletään varmaan sen verran mitättömäksi.

Vasara: Todennäköisesti asia menee juuri niin kuin sanoit. Olen vain miettinyt useaan otteeseen sitä, että maamme ei 1970-luvulla ollut sinänsä suinkaan vasemmistolainen. Miksi siis tuo kehitys hyväksyttiin? Tuumittiinko vaan tylysti, että antaa noitten huuhaatieteitten edustajien puuhata keskenään mitä lystäävät, niin eivätpähän ole tiellä. Tuo isäkapina on kyllä osuva termi.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Ai niin, Castorille vielä. Ei mahda näille jutuille löytyä halukasta kustantajaa. Ja tässä tapauksessa kirjallisuuspalkinnon myöntäisi Mika Illman.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Ja vielä, kiitos sinulle, joka lähestyit sähköpostilla. Tavoistani poiketen vastasin suoraan.

Castor kirjoitti...

Ykä, en ole katsonut tarpeelliseksi vastata noihin posteihin ja olen valitettavasti laittanut ne aina saman tien roskikseen, kun en koskaan ajatellut käyttää niitä mihinkään, eli eihän minulla nyt sitten ole näyttöä niistä. Mutta toisaalta olen hyvässä seurassa: ei tutkijoillakaan ole vihaposteista yhtään ainoaa jäljellä...Taitaisi nokkela selitys niiden puuttumiseen olla jopa sama kuin minulla...

Castor kirjoitti...

Jäi pois: meli jos jotain uutta ja mehukasta tulee, niin laitan sen näytille.

Anonyymi kirjoitti...

Woody Allenilla on elokuvia jotkä hän on sekä ohjannut, käsikirjoittanut ja joissa on näytellyt. Sama oli aikoinaan Charlie Chaplinilla. Oliko Ykällä samoja keinoja tämän tarinan elävöittämisessä, jolloin Ykä olisi siis käsikirjoittaja-Ykä, ohjaaja-Ykä, ja näyttelijä-Ykä.

Tekikö käsikirjoittaja-Ykä sanatarkat vuorosanat vai pelkästään tarinan pääpiirteiden kuvauksen?

Entä näyttelijä-Ykä, miten tarkkaan hän yritti eläytyä ja tulkita UKK:n ja Sutelan roolia?

Entäs ohjaaja-Ykä, miten hän ohjasi näyttelijä-Ykää?

UKK itse vaikutti olleen näyttelijä ja varmaan selitti itsellensä että tämä mitä hän esittää on rooli näytelmässä joka jatkuu niin kauan kuin Neuvostoliitto on voimassa. Rooli oli siis määräaikainen. Jos näytelmä joskus loppuisi niin kulissit voidaan purkaa ja näyttelijöitä voidaan kytkeä roolinappi pois päältä. Roolit olivat Urkille tuttuja. Selvittäkää minkälaista roolia hän esitti vuosina 1900-1942. Stalingradin tappion 1942 jälkeen Urkki kytki toisen roolinapin päälle ja se oli hautaan asti päällä.

Vanhukset kuten Ståhlberg ja Paasikivi pysyivät tajuissaan ja reaalitodellisuudessa hautaan saakka. Ja vanhimmaksi ehtinyt Koivisto joka vielä elää, on kaiketi ihan todellisuudentajuinen, vaikka onkin vanhus.

Urkilla ei ollut tilaisuutta siirtyä eläkkeelle terveenä ja todellisuudentajuisena, jolloin olisi sitten eläkkeellä voinut tarkkailla tilannetta vanhemman valtiomiehen roolissa. Etenkin jos ehtisi saavutta ysikympin iän ja nähdä kun kommarimeininki romahtaa idässä.

Jos UKK olisi aikoinaan käynyt RUK:n ja myöhemmin saanut reservissä ylennyksiä, niin olisiko hän sitten pääministerinä ja presidenttinä ollut enemmän armeijamyönteinen? Nuorempi veli Jussi Kekkonen kuului kantahenkilökuntaan mutta sotilasura loppui kun meni sokeaksi. Olen nähnyt Jussin haudan Kajaanin kirkon sankarihaudalla.

Närpes varg (heh,heh) kirjoitti...

Palaan hiukan edelliseen puheenaiheeseen. Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on Uuden Suomen blogiseinällä julkaissut jotain aivan ennen näkemätöntä:

"Monet tämän päivän suomalaisista suuryrityksistä kuten Fazer, Stockmann, Enso Gutzeit, Paulig, ja Finlayson ovat aikansa maahanmuuttajien perustamia. Monet heistä aloittivat hyvinkin pienestä. Mukanaan he toivat vain osaamisensa.
julkaistu kolumnina KD-lehdessä 28.2.2013"

Hei, te siellä, lopettakaa jo tuo hirnuminen!

Habahoo kirjoitti...

Eikös jossain talousopin kirjassa sanottu että negatiivista voittoa kutsutaan myös nimellä tappio.

On muuten ollut tänään hyvä hevonpaskabingopäivä. On Jykä ja Jutta selittänyt kaiken voitoksi ja rikkaudeksi. Ei ole paljon uutisia viittiny katella.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Castorille, Vieraalle, Närpes Vargille ja Habahoolle & kiitos kommenteistanne.

Castor: Pistä tulemaan vaan. Täällä kyllä julkaistaan. Mitä tulee tutkijoihin, niin tulee mieleen, että olikohan heidän sähköpostissa ollenkaan sitä roskikseen heitettävää, vai olikohan se niin helppo vain sanoa? ”No kun mä kerkesin tyhjätä roskiksen. Mut kyllä siellä sitä vihapalautetta niinqu oli”.

Vieras:

Sinä se kysyt kyllä aika ajoin hankalia. No, minä olen näissä kirjoituksissa sekä käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä. Mutta ei minulla ole varsinaisesti sellaista tarkkaan suunniteltua runkoa, minkä pohjalta kirjoitukseni teen. Ne vaan jotenkin pamahtavat päähän. Ehkä minä olen jonkunlaisen kansallismielisen demonin riivaama.

UKK on hahmo, jota olen miettinyt paljon ja usein. Ja olen tullut siihen johtopäätökseen, että me emme saa koskaan tietää, oliko hän lintu vai kala. Mies siirtyi itse pysyvästi evp:ksi vuonna 1986 ja hänen aikalaisensa alkavat olla tups´ahossa hekin.

Urkin RUK:sta ja sen semmosesta en pysty sanomaan. Varmaankin miehen tiettyä vastenmielisyyttä asepuku päällä tehtävään toimintaan selittää se tilanne, kun hän joutui kapinan aikana komentamaan punaisia teloittavaa teloitusryhmää. Ja se olisi varmasti rankka rasti itse kellekin.

Mutta niin kuin sanoin, mies on mysteeri ja pysyy sellaisena. Ainoa henkilö, joka UKK:n ajatukset tietää on UKK ja hän on ollut varsin tuppisuinen jo pitkän aikaa.

Närpes Varg: Ai tämmöisenkös se Päivi keksi? Oh my God in Heaven! Itsekö keksi, vai oliko avustaja asialla vai pitikö kurssi käydä? Sori vaan Sudelle, ei meinaa hirnuminen loppua ei niin millään.

Habahoo: Negatiivinen voitto? Luulen, että tuo tulee yleistymään poliittisessa retoriikassa. Ehkä hieman hiottuna? Miten olis ”posititiivisuutta aikaansaava tappio”? Jykä ja Jutta selittävät mitä selittävät. Eihän heillä enää muutakaan vaihtoehtoa ole.

Anonyymi kirjoitti...

Siitä Urho Kekkosen RUK:sta sen verran että UKK palveli Autopataljonassa ja sielät lähti joku tionen mies (taisi olla myöhempi Suomen Autoteollisuus OY (Sisu) toimitusjohtaja ja UKK jäi RUK:ta vaille ja ylennettiin sitten palveluksen lopulla kersantiksi, näin olen jostain lukenut

Habahoo kirjoitti...

http://yle.fi/uutiset/pekka_ervasti_politiikan_bullshit/6518434

Tämmöistä vielä Yle:nannon sivuilta löytyy.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Terhehdys Anolle ja Habahoolle & kiitos kommenteistanne.

Ano: Kiitos tiedosta, asia on mulle vieras. Varmaan Kekkosen elämänkerroista löytyis, jos jaksais etsiä.

Habahoo: Jaa, tuohan sisältää suorastaan vittuilua nykymeininkiä kohtaan. Ja vielä Ylellä. Oliskos Ervasti voittanut lotossa?